Kirjoitin syyskuun alussa, että ChatGPT-mainonta tuli Suomeen. Sen jälkeen OpenAI on tuonut mainontaan uusia mahdollisuuksia.
Mainontaa voi tehdä itse ChatGPT Ads Managerissa. Sitä voi myös mitata ja kehittää aiempaa tarkemmin. Samalla Yhdysvalloissa testataan uudenlaista mainosmuotoa, jossa mainoksesta voi siirtyä suoraan keskustelemaan mainostajan tekoälyagentin kanssa.
Suomessa voi tehdä ja mitata mainontaa
Mainonnan tekemiseen, kampanjoiden luomiseen, hallintaan ja seurantaan käytetään ChatGPT Ads Manageria. Kampanjan vähimmäispäiväbudjetti on 15 euroa. Mainostaja voi käyttää päiväbudjettia tai määritellä koko kampanjalle kokonaisbudjetin.
Ads Managerista näkee esimerkiksi näyttökerrat, klikkaukset, klikkausprosentin, keskimääräisen klikkaushinnan ja tuhannen näyttökerran hinnan sekä käytetyn rahamäärän.
Myös konversioita voidaan mitata, kun konversioseuranta on otettu käyttöön. Silloin voidaan seurata, johtaako mainonta esimerkiksi rekisteröitymiseen, yhteydenottoon tai muuhun haluttuun toimintaan.
Kunnalle tämä voisi olla kiinnostavaa esimerkiksi matkailu-, rekrytointi- tai elinvoimakampanjoissa. ChatGPT Ads on kuitenkin edelleen beetavaiheessa, joten ominaisuudet kehittyvät nopeasti.
Yhdysvalloissa testataan sponsoroituja agentteja
OpenAI kertoi syyskuun puolivälissä testaavansa Yhdysvalloissa Sponsored Agents -mainosmuotoa valittujen mainostajien kanssa. Suomessa tämä ei vielä ole käytössä.
Ajatuksena on, että mainoksen nähnyt käyttäjä voi aloittaa ChatGPTssä selkeästi sponsoroiduksi merkityn keskustelun mainostajan tekoälyagentin kanssa sen sijaan, että siirtyisi heti verkkosivuille.
Matkailija voisi esimerkiksi kysyä: ”Etsin viikonlopuksi tekemistä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Mitä suosittelette?” Mainoksesta voi siis alkaa keskustelu, ei pelkkä klikkaus.
Mitä tämä voi tarkoittaa kunnille?
Tulevaisuudessa tekoälyagentti voisi esimerkiksi kertoa alueen matkailumahdollisuuksista tai yrityspalveluista ja vastata käyttäjän tarkentaviin kysymyksiin.
Julkisessa hallinnossa tekoälyn käyttöä pitää kuitenkin tarkastella myös EU tekoälyasetuksen näkökulmasta.
EU tekoälyasetuksen vaatimukset riippuvat siitä, mihin tekoälyä käytetään ja millaisia riskejä käyttöön liittyy. Esimerkiksi matkailuneuvontaa tai yleistä palvelutietoa tarjoava tekoäly on eri asia kuin tekoäly, jonka käyttö voi vaikuttaa ihmisen oikeuksiin, etuuksiin tai tärkeiden julkisten palvelujen saamiseen.
Mikäli kunta käyttää tekoälyä tällaisissa korkean riskin tehtävissä, käyttöön liittyy tiukempia vaatimuksia. Joissakin tapauksissa kunnan on esimerkiksi arvioitava ennen käyttöönottoa, miten järjestelmä voi vaikuttaa ihmisten perusoikeuksiin.
Kunnassa ei siis riitä kysymys ”voimmeko käyttää tekoälyagenttia?” Olennaisempaa on kysyä, mihin sitä käytetään ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmisiin.
Mainonnan, tiedonhaun ja asiakaspalvelun keskinäinen integroituminen on tätä päivää, Joka tapauksessa kehitystä kannattaa seurata jo nyt.