Kiinnostaville äänijulkaisuille on tilausta. Kuuntelu lisääntyy ja äänikirjojen ohella podcastien suosio kasvaa. Eloisaa asiapuhetta on mukava kuunnella. Sujuvasti esitettyä informaatiota on helppo seurata.
Ennen aloitusta kannattaa miettiä muutama seikka kuntoon: mihin aiheisiin haluaa keskittyä; mikä on sisältöä kuvaava osuva nimi; millainen on julkaisun paras muoto; kenen vastuulla tuotanto on; millaiseksi kaavaillaan julkaisutahti; miten jakelu toteutetaan.
Podcast koetaan henkilökohtaiseksi.
Äänijulkaisun vahvuus on kuulijasuhteen intiimisyys ja kuulijan sitoutuminen sisältöön. Näin kiteytti yksi vastaajista Suomen Podcastmedian selvityksessä 2022. Siihen haastateltiin noin 30 alan asiantuntijaa eli podcastien tekijöitä ja mainostajia.
Näkemyksiään kertoivat muun muassa A-lehdet, Alma Media, Bauer Media, DNA, Fazer, Ruohonjuuri ja Sanoma.
Selvityksen mukaan podcastin koetaan olevan helppo ja henkilökohtainen. Kokemuksen merkityksellisyyttä korostaa se, että podcastin kuuntelu on tietoinen valinta, ei taustakuuntelua radion tapaan.
Kuulija haluaa pysyä ajan tasalla.
Näin suomalainen kuuntelee -digiaudiotutkimus 2023 vahvistaa arkikokemuksen: kuulokkeet korvilla lenkkeillään, matkustetaan bussissa, pyöräillään ja tehdään kotitöitä.
Moni sanoo kuuntelevansa, koska haluaa pysyä ajan tasalla, oppia uutta tai ihan vain viihtyäkseen.
Spontaanin puheen takaa hyvä käsikirjoitus.
Spontaanilta vaikuttavan jutustelun takaa huolellinen käsikirjoitus. Asian ytimeen osuvat kysymykset yllättävät ja houkuttelevat haastateltavan asiantuntemuksen esille.
Podcast toimii yhden ihmisen puheenvuorona, jos juontaja osaa esittää kuivaa asiaa kuin jännittävää tarinaa. Luontevaa on myös yhden tai kahden juontajan keskustelu ajankohtaisen vieraan kanssa.
Jakson kesto voi olla yhtä hyvin 15 minuuttia kuin puolitoista tuntia, kunhan käsikirjoitus on laadittu mitan mukaan.
Kieli kirjoitetaan korville, ei silmille.
Monimutkaiset ilmaukset tai seitsemällä lauseella kuormitetut virkkeet ovat kuultuina vaikeita hahmottaa. Jos kuulija pysähtyy miettimään, mitä sanottiin, seuraava yksityiskohta lipuu korvien ohi. Kuunneltavaksi tarkoitettu kieli on erilaista kuin luettavaksi kirjoitettu. Puhuja ei viittaa pronomineilla vaan kertoo nimillä, toistaa tärkeimpiä sanoja, pyöristää luvut ja helpottaa asioiden hahmottamista.
Podcastia pitää muistaa jakaa.
Miksi ryhtyä tuottamaan podcastia? Hyvin tehtynä se on tehokas. Koska podcastit sopivat monenlaisen sisällön välittämiseen, niitä tuottavat median ohella yritykset ja julkisen sektorin toimijat.
Kun perusasiat ovat kunnossa, toteutus etenee mutkattomasti. Teknisen tuotannon voi ostaa ammattilaiselta. Kohtuullisella investoinnilla hankkii myös omat laadukkaat laitteet. Audion editointi sujuu kätevästi esimerkiksi Audacity-ohjelmalla.
Omaperäinen idea, tarkat kysymykset, haastateltavaan keskittyvä juontaja – ja lopputulos on valmis jaettavaksi. Podcastia kannattaa rummuttaa, jotta se löytää kuulijansa.
Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt pitkään radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä.
KUUNNELTAVAA:
- Valiokunta-podcast rikastaa Kuntalehden ajankohtaisia teemoja, kuten johtaminen, ympäristö, talous ja hyvinvointi.
- Virhe on Suomen Lehdistön podcast, jossa journalistit harrastavat itsekritiikkiä.
- Humanisti vastaa -podcast. Tutkijat kertovat mm. somevapaammasta arjesta, tekijänoikeuskiistoista, politiikan kielestä, rallienglannista.
- Polikulaari-podcast Turun Sanomat ruotii politiikan tapahtumat. Turun kuuluisan funikulaarin tapaan joskus toimii, joskus ei.