Kunnat elävät suuren muutoksen keskellä. Suomen Yrittäjien sanoin tehtäväkenttä mullistuu raskaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueille. Herättelyä tarvitaan, sillä väitöskirjatutkija havaitsi kuntien toimintakulttuurin jämähtäneen liiaksi vanhaan. Katsotaanpa tarkemmin.
Kuntabarometri paljastaa yrittäjien kokemuksia oman kunnan toiminnasta. Yritykset odottavat koulutuksen tuottavan osaavaa työvoimaa. Oman alueen vetovoimaisuutta toivotaan kehitettävän monin eri tavoin. Kiteytettynä: jos elinkeinopolitiikka on ajan tasalla ja tulevaisuuteen suuntautuvaa, kunta kiinnostaa uusia yrityksiä. Menestyvä kunta taas vetää puoleensa uusia asukkaita. Yrittäjien parhaiksi arvioimat paikkakunnat olivat omissa sarjoissaan Seinäjoki, Lieto sekä Marttila.
Runsaasti kannatusta huhtikuun kyselyssä sai väite: Soten jälkeen kunnan tulee keskittyä yleiseen elinvoimasta huolehtimiseen. Elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä selvitettiin alkuvuodesta myös seutukaupungeissa. Vetovoiman kannalta erityisen merkittäväksi todettiin aktiivinen viestintä.
Mielikuvista on matkaa tekoihin, eikä asukas tai yritys automaattisesti vaihda paikkakuntaa. Seutukaupunkiselvitys päättelee laajaan aineistoon perustuen: mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisempi.
Koronapandemia on herättänyt suurissa kaupungeissa asuvia miettimään, voisiko asuinpaikka vaihtua pienempään, Muuttovetovoimaisimpina seutukaupunkeina mainittiin Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Suuremmissa kaupungeissa tieto ehkä synnyttää pohdinnan, miten saada nykyasukkaat kiinnittymään vanhaan kotikaupunkiin tiukemmin ja tyytyväisinä.
”Nykyaikainen, menestyvä kunta toimii kaikilla tasoillaan aktiivisen avoimesti.”
Tutkittua tietoa on, mutta osataanko sitä käyttää? Liisa Jurmu kuvaa tuoreessa väitöskirjassaan, miten kunnat toimivat edelleen liikaa vanhan kaavan mukaan. Toimintakulttuurin uudistus on jäänyt vaille riittävää huomiota: asiantuntijoiden käyttö on satunnaista, yhteistyö lähtee hallinnosta ja uusia kumppanuuksia luodaan vanhojen rakenteiden päälle.
Viestinnän merkitys nousee vahvasti esiin Jurmun tutkimuksessa, sillä uusien arvokkaiden verkostojen luomiseksi tarvitaan parempaa vuorovaikutusta.
Kiinnostaako ostolaskudata? Jos ei, kannattaa kiinnostua. Ostolaskudata nimittäin näyttää, mihin julkista rahaa käytetään. Avoin tieto hankinnoista palvelee luonnollisesti kilpailevia yrittäjiä, mutta rahankäytön seuranta on tärkeää myös asukkaille.
Vaikka ostolaskutietojen avaaminen vahvistaa demokratiaa, läheskään kaikki kunnat eivät sitä tee. Avoimen viestinnän aikana kannattaa kysyä, miksi.
Avoimuutta korostavat kaikki, mutta käytännöt ontuvat. Räikeimmissä tapauksissa tietoa salataan tarkoituksellisesti. Julkisuuslaki takaa, että jokaisella on oikeus saada tietoa julkisesta asiakirjasta,
Paljon jää yhä pimentoon, vaikka laki sanoo kannustavasti: viranomaisen tulee toimia julkisuusmyönteisesti.
Loppuun vinkki Liisa Jurmun tutkimusta mukaellen. Sopii kaikille, jotka haluavat kehittää organisaatiotaan paremmaksi: Uudistumisen kannalta tärkeitä ovat omaa ja yhteisön toimintaa arvioimaan kykenevät ihmiset, jotka pyrkivät muuttamaan myös näkymättömiä vanhoja rakenteita ja toimintamalleja.
Näkymätön saadaan näkyväksi ja arvioitavaksi vain avoimen keskustelun kautta.
Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt pitkään radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä.
LUE LISÄÄ:
LIISA JURMU: MILLAISELLA ASIANTUNTIJUUDELLA TULEVAISUUDEN KUNTA RAKENNETAAN? Väitöskirja 2021 Tampereen yliopisto
SEUTUKAUPUNKIEN VETOVOIMATUTKIMUS 2022
SUOMEN YRITTÄJIEN KUNTABAROMETRI 2022